Laitetaan vähän videoita blogiimme tällä viikolla kun ei ole kirjoitusmotivaatiota :)
Video loppusuorasta.
tisdag 31 juli 2012
Suunnistusvetoja
Tänään vedettiin suunnistusvetoja Sauvossa, mukana minä, Fredric ja Lars S.
Laitetaan vähän videoita blogiimme tällä viikolla kun ei ole kirjoitusmotivaatiota :)
Video loppusuorasta.
Laitetaan vähän videoita blogiimme tällä viikolla kun ei ole kirjoitusmotivaatiota :)
Video loppusuorasta.
måndag 30 juli 2012
Seikkailu ohi
Myös minulta on tullut todella vähän päivityksiä tähän blokiin viime aikoina. Pahoittelen. Olen kuitenkin tullut kotiin MM-kisojen jälkeen ja pikku hiljaa alkaa huomaamaan että onhan tässä vielä monta mieleenkiintoisia kisoja jäljellä jo tänä vuonna. Vielä viikko sitten heti MM-reissun jälkeen oli vähän tyhjä olo. Tässä se nyt sitten oli.
MM-seikkailusta sain todella hyvää kokemusta monella tavalla. Sain tietää miltä tuntuu onnistua ja miltä tuntuu pettyä. Jälkimaku oli siitä huolimatta positiivinen ja nälkä paraantua ensi vuoden kotikisoihin vaan kasvoi. Juuri näillä areenoilla haluan vielä joskus oikeesti menestyä ja jo ensi vuonna haluan taistella vielä paremmista sijoista.
Matka Lausanneen alkoi jo keskiviikkona 11.7. Sen jälkeen oli sopivasti aikaa tottua kisatunnelmaan. Kävimme tekemässä muutama viimeistelyreeni sprinttiä varten ja kerran kävin hölkkäämässä pitkän karsintamaastossa. Majoituspaikka oli hieno ja ainakin minun osalta hotellikuolema-syndroomi ei ehtinyt ilmestyä kovin paljon. Lauantaina oli hieno fiilis lähteä sprintin karsintaan. Pitää sanoa että yllättävän vähän jännitti vaikka oli ensimmäinen startti MM-tasolla.
No, se ei ilmeisesti auttanut. Sprinttikilpailu jäi karsintaan, sillä putosin finaalista kahden sekunnin marginaalilla. Kyllä harmitti. En kuitenkin väittäisi että juoksu oli huono. Menin turhaan katsomaan miltä radan ainut tiheikkö näytti, jäin kiinni ja menetin melkein 10 sekuntia siellä, mutta muuten en tehnyt mitään virheitä. Ehkä suunnistin muutamissa paikoissa vähän turhan varman päälle, mutta en vaan uskonut että finaaliin pääsy olisi vaatinut niin kovatasoinen juoksu kuin nyt. Seuraavalla kerralla tiedän.
Sprintin finaalia ja Mäksän erinomaisen tempun seurasin sitten hotellihuoneesta. Jo sunnuntaina seurasi sitten pitkän karsinta. Olin yllättynyt kuinka nopea maasto oli ja olisi voinut juosta vielä suoraviivaisempaa. Eniten aikaa hävisin toki muutamalla rastinottovirheillä siellä missä oli tiheää. Olin joka paikassa lähellä rastia, mutta en vaan osunut lippuihin ja kaikki mikä näkyi oli puskia. Muuten juoksu oli toki hallinnassa ja pidin pään kylmänä vaikka tuli muutama pienempi pummi. Tein hyvää työtä loppuun asti ja tällä kertaa pääsin hyvällä marginaalilla jatkoon. Olin kahdeksas meidän ryhmässä.
Sen jälkeen seurasi minulla muutaman päivän tauko. Pitkän finaali oli vasta torstaina. Maanantaina kävimme Lausannessa toteamassa että Olympiamuseo oli suljettu remontin takia. Tiistaina seurasimme paikan päällä kun Minna voitti upean kullan keskimatkalla. Keskiviikkona en tehnyt paljon mitään. Tein joka päivä joku reeni mutta ei mikään ihmeellistä. Olen huomannut että kroppani pysyy paremmin kunnossa jos edes vähän liikun ja sitä yritin tehdä.
Torstaina oli sitten viikon kohokohta, eli pitkän finaali. Oli kivaa lähteä juoksemaan ja luotin siihen että vauhtini riittää ja että osaan suunnistaa täällä. Olin myös suunnitellut ottaa vähän kevyemmin alusta ja sen jälkeen kiristää, mutta niin hitaasti en olisi halunnut juosta alussa kuin nyt jouduin tekemään. En mielestäni tankannut ihmeellisen paljon, mutta ehkä kuitenkin liikaa koska alussa oli oikeesti nihkeää. Tein myös muutama pienempi virhe, mutta onneksi ei mikään vaarallista.
Pikku hiljaa huomasin sitten että ei enää oli niin nihkeää. Yhtäkkiä oli tosi hyvä kulku. Sain heti paremman fiiliksen ja aloin uskomaan että ehkä tästä kuitenkin voi tulla ihan hyvä juoksu. Sain edellä lähtevän Scott Fraser:in kiinni ja kun hän niin kiltisti pysyi takana uskalsin luottaa siihen että vauhtini todellakin on hyvä. Lopussa oli ihan tappajameininki. Olin väsynyt, mutta jaksoin puristaa loppuun asti ja suunnistin hyvin. Loppusuorasta en muista muuta kun alun alamäkeä. Niin väsynyt olin. Kaikki tämä riitti hienoon 14 sijaan, johon olen todella tyytyväinen. Ainoastaan 36 sekuntia jäi toki yhdeksänteen sijaan, joten jos olisi ollut vielä vähän tuuria ja taitoa lisää, niin tulos olisi ollut ihan loistava.
Perjantaina valmistauduin sitten viestin ankkuriosuuteen. Olin tosi innostunut tehtävästä ja en tuntenut itseni niin väsyneeksi. Lauantaina aamulla sain tietää ettei Pasi pystyy juoksemaan, mutta fiilis oli kuitenkin hyvä. Kisapaikalla sain jännittää muutama tunti karanteenissä ennen kuin pääsin liikkeelle, mutta silloinkin hyvällä mielillä. Totuus kuitenkin paljastui heti ensimmäiselle rastille. En ollut palautunut pitkän kisasta. Jalat olivat todella raskaita.
Mutta se ei selitä niitä virheitä jotka tein. Tilanteen olisi vielä ihan hyvin voinut pelastaa hyvällä suunnistuksella. Juoksulla ei häviä niin paljon kuin uskoo jos vaan löytää rasteja. Tiedän sen. Mutta tämä on tapahtunut ennenkin. Jos tärkeässä paikassa tuntuu huonolta, rupean keskittymään vääriin asioihin. En luota itseeni ja silloin en osa suunnistaa niin kuin pitäisi. Se on ehdottomasti jotain mitä minun pitää oppia tekemään paremmin. Aina ei voi tuntua hyvältä ja tollaisessa paikassa tuntuu varmaan enemmän tai vähemmän huonolta kaikille. Toivon että jatkossa muistan sen myös metsässä, eikä vaan kisan jälkeenpäin. Ainakin sain olla mukana tekemässä jotain historiallista viestissä. Saimme Suomen kaikkien aikojen huonoin viestisijoitus meidän 15 sijalla :)
Kaikki kuvat tässä tekstissä tulevat "World of o":sta.
________
Fredric
MM-seikkailusta sain todella hyvää kokemusta monella tavalla. Sain tietää miltä tuntuu onnistua ja miltä tuntuu pettyä. Jälkimaku oli siitä huolimatta positiivinen ja nälkä paraantua ensi vuoden kotikisoihin vaan kasvoi. Juuri näillä areenoilla haluan vielä joskus oikeesti menestyä ja jo ensi vuonna haluan taistella vielä paremmista sijoista.
Matka Lausanneen alkoi jo keskiviikkona 11.7. Sen jälkeen oli sopivasti aikaa tottua kisatunnelmaan. Kävimme tekemässä muutama viimeistelyreeni sprinttiä varten ja kerran kävin hölkkäämässä pitkän karsintamaastossa. Majoituspaikka oli hieno ja ainakin minun osalta hotellikuolema-syndroomi ei ehtinyt ilmestyä kovin paljon. Lauantaina oli hieno fiilis lähteä sprintin karsintaan. Pitää sanoa että yllättävän vähän jännitti vaikka oli ensimmäinen startti MM-tasolla.
No, se ei ilmeisesti auttanut. Sprinttikilpailu jäi karsintaan, sillä putosin finaalista kahden sekunnin marginaalilla. Kyllä harmitti. En kuitenkin väittäisi että juoksu oli huono. Menin turhaan katsomaan miltä radan ainut tiheikkö näytti, jäin kiinni ja menetin melkein 10 sekuntia siellä, mutta muuten en tehnyt mitään virheitä. Ehkä suunnistin muutamissa paikoissa vähän turhan varman päälle, mutta en vaan uskonut että finaaliin pääsy olisi vaatinut niin kovatasoinen juoksu kuin nyt. Seuraavalla kerralla tiedän.
Sprintin finaalia ja Mäksän erinomaisen tempun seurasin sitten hotellihuoneesta. Jo sunnuntaina seurasi sitten pitkän karsinta. Olin yllättynyt kuinka nopea maasto oli ja olisi voinut juosta vielä suoraviivaisempaa. Eniten aikaa hävisin toki muutamalla rastinottovirheillä siellä missä oli tiheää. Olin joka paikassa lähellä rastia, mutta en vaan osunut lippuihin ja kaikki mikä näkyi oli puskia. Muuten juoksu oli toki hallinnassa ja pidin pään kylmänä vaikka tuli muutama pienempi pummi. Tein hyvää työtä loppuun asti ja tällä kertaa pääsin hyvällä marginaalilla jatkoon. Olin kahdeksas meidän ryhmässä.
Torstaina oli sitten viikon kohokohta, eli pitkän finaali. Oli kivaa lähteä juoksemaan ja luotin siihen että vauhtini riittää ja että osaan suunnistaa täällä. Olin myös suunnitellut ottaa vähän kevyemmin alusta ja sen jälkeen kiristää, mutta niin hitaasti en olisi halunnut juosta alussa kuin nyt jouduin tekemään. En mielestäni tankannut ihmeellisen paljon, mutta ehkä kuitenkin liikaa koska alussa oli oikeesti nihkeää. Tein myös muutama pienempi virhe, mutta onneksi ei mikään vaarallista.
Pikku hiljaa huomasin sitten että ei enää oli niin nihkeää. Yhtäkkiä oli tosi hyvä kulku. Sain heti paremman fiiliksen ja aloin uskomaan että ehkä tästä kuitenkin voi tulla ihan hyvä juoksu. Sain edellä lähtevän Scott Fraser:in kiinni ja kun hän niin kiltisti pysyi takana uskalsin luottaa siihen että vauhtini todellakin on hyvä. Lopussa oli ihan tappajameininki. Olin väsynyt, mutta jaksoin puristaa loppuun asti ja suunnistin hyvin. Loppusuorasta en muista muuta kun alun alamäkeä. Niin väsynyt olin. Kaikki tämä riitti hienoon 14 sijaan, johon olen todella tyytyväinen. Ainoastaan 36 sekuntia jäi toki yhdeksänteen sijaan, joten jos olisi ollut vielä vähän tuuria ja taitoa lisää, niin tulos olisi ollut ihan loistava.
Mutta se ei selitä niitä virheitä jotka tein. Tilanteen olisi vielä ihan hyvin voinut pelastaa hyvällä suunnistuksella. Juoksulla ei häviä niin paljon kuin uskoo jos vaan löytää rasteja. Tiedän sen. Mutta tämä on tapahtunut ennenkin. Jos tärkeässä paikassa tuntuu huonolta, rupean keskittymään vääriin asioihin. En luota itseeni ja silloin en osa suunnistaa niin kuin pitäisi. Se on ehdottomasti jotain mitä minun pitää oppia tekemään paremmin. Aina ei voi tuntua hyvältä ja tollaisessa paikassa tuntuu varmaan enemmän tai vähemmän huonolta kaikille. Toivon että jatkossa muistan sen myös metsässä, eikä vaan kisan jälkeenpäin. Ainakin sain olla mukana tekemässä jotain historiallista viestissä. Saimme Suomen kaikkien aikojen huonoin viestisijoitus meidän 15 sijalla :)
Kaikki kuvat tässä tekstissä tulevat "World of o":sta.
________
Fredric
Kesäloma
Blogipäivityksiä ei ole tullut pitkään aikaan minun osaltani, yksi syy on että olin radiovarjossa jonkin aikaa ja toinen syy on että ei ole tapahtunut niin paljon. Radiovarjossa olin 10 päivää kainuun jälkeen. Tarkkaa osoitetta en voi paljastaa ison kalasaaliksen vuoksi, mutta kuvista voitte varmaan arvata että paikka on jossain lapissa.
Kainuun jälkeen olen siis harjoitellut ja kalastanut, elikkä viettänyt kesälomaa :) Olen myös seurannut Porrenin menoa MM:ssä. Pitkän-matkan suoritus oli todella upea! Porren varmaan kertoo lisää ensimmäisestä MM-reissusta.
Viikonloppuna kävin juoksemassa Lahti-Suunnistukset, se oli hieno tapahtuma. Suunnistin hyvin sekä pitkällä- että keskimatkalla. Pitkänmatkan maasto oli sinänsä hyvä, koska luulen että SM-pitkän maasto on aika saman tyyppinen. Kannattaa mennä härveliin tutustumaan!
Ei enempää tällä kertaa, ehkä paras tapa seurata meitä nyt kesällä kun blogissa on aika rauhallista on NettiHPK:n kautta. Sinne tulee päivityksiä joka päivä, jopa kahdesti joskus :)
Daniel
Kainuun jälkeen olen siis harjoitellut ja kalastanut, elikkä viettänyt kesälomaa :) Olen myös seurannut Porrenin menoa MM:ssä. Pitkän-matkan suoritus oli todella upea! Porren varmaan kertoo lisää ensimmäisestä MM-reissusta.
Viikonloppuna kävin juoksemassa Lahti-Suunnistukset, se oli hieno tapahtuma. Suunnistin hyvin sekä pitkällä- että keskimatkalla. Pitkänmatkan maasto oli sinänsä hyvä, koska luulen että SM-pitkän maasto on aika saman tyyppinen. Kannattaa mennä härveliin tutustumaan!
Ei enempää tällä kertaa, ehkä paras tapa seurata meitä nyt kesällä kun blogissa on aika rauhallista on NettiHPK:n kautta. Sinne tulee päivityksiä joka päivä, jopa kahdesti joskus :)
Daniel
 |
 |
tisdag 10 juli 2012
Menoks!
Nopeasti aikaa edellisestä Sveitsin reissusta on mennyt ja kohta lähden taas. Tällä kertaa juoksemaan MM-kisoja. Huomenna keskiviikkona lähdemme kohti Lausannea ja sitä ennen odottaa median infotilaisuus Hämeenkylän kartanolla. Viime päivien aikana on saanut vähän esimakua siitä mitä kaikkea paikka MM-joukkueessa sisältää. Ihan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin media on hyökännyt kimppuun ja paljon huomiota olen jo saanut jo ennen yhtäkään kisastarttia. Noh, tähän pitää varmaan tottua ja yritän nauttia tilanteesta kun kerran on mahdollista. Loppujen lopuksi on aika mukavaa käydä haastatteluissa :)
Viimeistelyreenit olen tehnyt kotona Uudessakaarlepyyssä. Valitettavasti jouduin myös käymään töissä välillä jonkun verran, mutta muuten suurin osa on mennyt aivan niin kuin olen halunnut. Tämä tilanne on minulle melko uusi ja sen takia en ole yrittänyt mikään uutta ihmekuuria päästäkseni huippukuntoon, vaan olen tehnyt suunnilleen sitä mitä aikaisemmin on toiminut. Myös muutama kova reeni olen ehtinyt tekemään, mutta niitten välissä olen jättänyt tässä tilanteessa turhat pk-lenkit tekemättä ja sillä tavalla ladannut akkua kohti MM-kisoja.
Minun osalta kisat räjäyttävät käyntiin heti alusta asti. Jo lauantaina juostaan sprintin karsinta ja finaali ja heti perään sunnuntaina seuraa pitkän karsinta. Tämä on melko tiukka ohjelma, mutta jos vaan pääsen tästä jatkoon on riittävästi aikaa palautua kisojen päästarttiin, mikä on torstain pitkän finaali. Pitkä on ehdottomasti päämatkani ja siihen olen tähdännyt viimeistelyissä sekä fyysisesti että taidollisesti. Sprintin sain enemmän tai vähemmän bonuksena, mutta otin kuitenkin paikan vastaan. Näen asian niin, että joka startti tällä tasolla on minulle hyvää kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Vielä tänä vuonna en ole sillä tasolla että taistelen mitaleista, mutta silloin kun olen on hyvää tietää jo etukäteen millaista on juosta tällä tasolla.
Sitä, että näen joka startti hyvänä kokemuksena ei toki tarkoita että aion lähteä kisoihin mikään kisaturisti-asenteella. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on mahdollista tehdä hyviä juoksuja jo ensimmäisellä kerralla MM-kisoissa. Hyvinä esimerkkeinä toimii Paisin upeat juoksut Tampereen MM-kisoissa vuonna 2001. Aion astua lähtöviivalle sillä asenteella että voin ja haluan tehdä ehjä suoritus. Sijoitustavoitteet tulevat vielä tänä vuonna toisessa kädessä, mutta itselleni on asettanut tavoitteeksi juosta itseni 15 parhaan joukkoon pitkällä matkalla. Sellainen sija olisi jo hyvä saavutus, mutta uskon kuitenkin että tämä on realistinen tavoite. Joka tapauksessa aion nauttia tunnelmasta ja pitää hauskaa, sillä olen sitä mieltä että paras tulos syntyy sitä kautta. Ei muuta ku menoks!
MM-kisojen ohjelma: http://www.woc2012.ch/en/programme.html
_____
Fredric
Viimeistelyreenit olen tehnyt kotona Uudessakaarlepyyssä. Valitettavasti jouduin myös käymään töissä välillä jonkun verran, mutta muuten suurin osa on mennyt aivan niin kuin olen halunnut. Tämä tilanne on minulle melko uusi ja sen takia en ole yrittänyt mikään uutta ihmekuuria päästäkseni huippukuntoon, vaan olen tehnyt suunnilleen sitä mitä aikaisemmin on toiminut. Myös muutama kova reeni olen ehtinyt tekemään, mutta niitten välissä olen jättänyt tässä tilanteessa turhat pk-lenkit tekemättä ja sillä tavalla ladannut akkua kohti MM-kisoja.
Minun osalta kisat räjäyttävät käyntiin heti alusta asti. Jo lauantaina juostaan sprintin karsinta ja finaali ja heti perään sunnuntaina seuraa pitkän karsinta. Tämä on melko tiukka ohjelma, mutta jos vaan pääsen tästä jatkoon on riittävästi aikaa palautua kisojen päästarttiin, mikä on torstain pitkän finaali. Pitkä on ehdottomasti päämatkani ja siihen olen tähdännyt viimeistelyissä sekä fyysisesti että taidollisesti. Sprintin sain enemmän tai vähemmän bonuksena, mutta otin kuitenkin paikan vastaan. Näen asian niin, että joka startti tällä tasolla on minulle hyvää kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Vielä tänä vuonna en ole sillä tasolla että taistelen mitaleista, mutta silloin kun olen on hyvää tietää jo etukäteen millaista on juosta tällä tasolla.
Sitä, että näen joka startti hyvänä kokemuksena ei toki tarkoita että aion lähteä kisoihin mikään kisaturisti-asenteella. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on mahdollista tehdä hyviä juoksuja jo ensimmäisellä kerralla MM-kisoissa. Hyvinä esimerkkeinä toimii Paisin upeat juoksut Tampereen MM-kisoissa vuonna 2001. Aion astua lähtöviivalle sillä asenteella että voin ja haluan tehdä ehjä suoritus. Sijoitustavoitteet tulevat vielä tänä vuonna toisessa kädessä, mutta itselleni on asettanut tavoitteeksi juosta itseni 15 parhaan joukkoon pitkällä matkalla. Sellainen sija olisi jo hyvä saavutus, mutta uskon kuitenkin että tämä on realistinen tavoite. Joka tapauksessa aion nauttia tunnelmasta ja pitää hauskaa, sillä olen sitä mieltä että paras tulos syntyy sitä kautta. Ei muuta ku menoks!
MM-kisojen ohjelma: http://www.woc2012.ch/en/programme.html
_____
Fredric
fredag 6 juli 2012
Biljetten fixad
För en dryg vecka sedan kom jag tillbaka från en lyckad resa till Schweiz. Med mig hade jag något som jag ända sedan jag började orientera har drömt om; en biljett till världsmästerskapen i Lausannetrakten. Det är lustigt hur allt verkar lossa som proppen på en champagneflaska nu när det väl börjar gå bättre. Med tanke på den satsning jag försöker genomföra är det väl nog just på denna nivå jag borde befinna mig, men ändå hade jag inför säsongen inte vågat hoppas på en plats i VM-laget ännu i år. Efter segrar både på världscup- och VM-granskningarnas långdistans var det dock skönt att känna att det inte ens fanns några tvivel kring om jag kommer att få en plats i laget eller inte. Både till junior-VM 2009 och EM i år har jag sluppit med bakvägen in i laget, men denna gång var det inte ens så mycket att fundera på för lagledningen när det gällde min plats. För första gången kan jag på riktigt känna att jag gjort mig förtjänt av en plats i laget. Vi åker iväg till VM-orten onsdagen den 11 juli.
Följande dags världscupsprint blev dock en riktig flopp. Till den fjärde kontrollen förstörde jag loppet genom att söka en trappa inne i ett hus i en evighet. Dessutom hade benen på något vis gått i baklås efter föregående dags branta uppförs- och nerförsbackar och löpningen kändes riktigt eländig. Därför slog jag till och med av på takten mot slutet eftersom jag visste att jag i detta sällskapet ändå inte blir annat än sist med ett sådant lopp.
När vi åkte till Schweiz strax före midsommar var jag dock lite osäker på formen. På grund av gräset som slagit ut hade jag lite problem med pollen och de hårdare träningarna misslyckades. Som tur var kändes det bättre i Schweiz och jag kunde direkt koncentrera mig på kartan i stället för på löpningen. Lördagens världscup i medeldistans i Appenzell gick helt bra med tanke på att det var första gången någonsin jag orienterade i mellaneuropa. Även om jag ofta var osäker, klarade jag mig utan större bommar. I den jämna tävlingen blev dock placeringen inte bättre än 32:a.
 |
| Utsikt från hotellfönstret i Gais |
Följande dags världscupsprint blev dock en riktig flopp. Till den fjärde kontrollen förstörde jag loppet genom att söka en trappa inne i ett hus i en evighet. Dessutom hade benen på något vis gått i baklås efter föregående dags branta uppförs- och nerförsbackar och löpningen kändes riktigt eländig. Därför slog jag till och med av på takten mot slutet eftersom jag visste att jag i detta sällskapet ändå inte blir annat än sist med ett sådant lopp.
Efter massage av Olli och en lugn dag var dock benen sig själva igen när det på tisdagen var dags för VM-granskningar på medeldistans i Lausannetrakten nära den franska gränsen. Problemet var bara det att jag inte behärskade terrängen tillräckligt bra. Jag hade absolut ingen känsla för exakt var kontrollerna borde vara placerade och jag gjorde inte mindre än sju mindre missar in till kontrollerna. Totalt sett blir det väldigt mycket tid. Jag vågar påstå att jag denna gång vågade sakta in när det behövdes, men jag var helt enkelt för ovan med terrängen och missade ändå.
Resans höjdpunkt var dock VM-granskningen på långdistans. Terrängen här var betydligt enklare för mig att kontrollera och självförtroendet vid startlinjen var högre än föregående dag. Jag kände mig stark inför loppet och vågade tro på att det räcker bara jag gör det jag kan. Och det gjorde det ju. Loppet var långt ifrån perfekt, en större bom på 1,5 min hann jag även med, men jag var före alla de andra finländarna och det är ju det som räknas. Med alla buskar och brännässlor som hindrar framfarten i terrängen satsade jag på att ta säkra vägval och runda där det går. I det stora hela tror jag det var en bra taktik, även om jag på några enstaka ställen förlorade på mina svängar. Inför VM gäller det bara att få in en ännu bättre blick på vad som kan tänkas vara snabblöpt och vad som inte är det för att hitta ett bättre system på hurudana vägval det lönar sig att ta.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)