På språng i Spanien

Det börjar vara ett tag sedan jag uttryckte mig här på det språk jag rimligtvis borde behärska bäst, eller på svenska. För en gångs skull kan jag ju därför göra det nu. De senaste två och en halv veckorna har jag hållit hus i spanska Punta Umbria vid landslagets träningscenter. Det är inspirerande att kunna köra för fullt igen, utan att behöva bekymra sig för några skavanker. Även om en viss hemlängtan ibland gör sig påmind, trivs jag verkligen med att till fullo få koncentrera sig på idrottarlivet här.

Träningen har gått enligt planerna och hittills har kroppen klarat av belastningen väl. I morgon ger vi oss av till Turkiet och Kemer, där vi springer världscup nästa helg. Efter det åker jag hem till Åbo den 3.3 för ett efterlängtat återseende med alla nära och kära. Framförallt med min allra käraste fru, som precis fått sina magisterpapper hemskickade med posten och som nu kan titulera sig jurist. Fram tills dess ska jag försöka koncentrera mig på att göra så bra ifrån mig som möjligt på världscupen nästa helg. Den största utmaningen kommer att vara att få tekniken att stämma. Om det lyckas, borde en plats bland de tio främsta inte alls vara långt borta.

Löpningen har nämligen börjat kännas nästan överraskande bra här i Spanien. Överraskande med tanke på att jag hittills försökt hålla igen lite på de hårdare träningarna och köra på med ordentlig grundträning för att locka fram toppformen först lite senare på våren. Efter en lugnare period denna vecka tror jag dock att jag kommer att vara fysiskt i relativt bra slag redan nu på helgens världscup. Förra veckoslutet grovjobbade jag och sprang fyra tävlingar på tre dagar under Andalucia o-meeting, varav två i tävlingsfart. Från de tävlingarna fick jag ut en hel del positivt, men på lördagens båda WRE-starter gjorde jag ett avgörande misstag. Får jag bara bukt med sådana dumheter, så börjar det så småningom se rätt ljust ut.

Resultat från Andalucia o-meeting finns på: http://www.aom2014.com/

Och om någon inte hittat till min nya träningsdagbok, finns den numera här: http://www.mysport.fi/mysport/hpk/index.php/view/week/Porren/9/2014

_______
Fredric

Medel

Sprint

Lång

GBG on osoitteeni tänä keväänä!

De e gött!

Moro! Huomasin, että en ole maininnut mitään tämän kevään suunnitelmista, jos jotakuta kiinnostaisi tietää. Olen opiskelu-vaihdossa Göteborgissa 5 kuukautta, eli kesäkuuhun asti. Saavuin tänne kaksi viikkoa sitten ja ensivaikutelma kaupungista on todella hyvä! Asun aika kaukana koulusta ja keskustasta, mutta olosuhteet harjoittelemiseen ovat mainiot ja lisäksi asun kartalla. Olen vielä vähän rajoittunut leikkauksen jälkeen, sillä olen nyt vasta aloittanut kevyttä juoksuharjoittelua.

Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan, joten ei sinänsä ole mihinkään kiire. Juoksutakoa tuli meilkein kolme kuukautta, mikä on paljon jos vertaa vaikka SP:hen joka on vetänyt useita sadan kilsan viikkoja jo, vaikka hän kävi vain kaksi viikkoa aikasemmin leikkauksessa. Se on ehkä ollut vaikeinta ymmärtää, miksi minun osaltani piti pitää niin pitkä tauko. Mutta ajattelin kuitenkin, että annan ammattilaisten tehdä työnsä ja seuraan heidän ohjeitaan. Tällä viikolla oli esimmäinen viikko leikkauksen jälkeen, kun minulle oli tehty päivittäinen harjoitteluohjelma ja pystyin sitä seuraamaan. Aika maltillisesti aloitettiin, ja pääosin hiihtäen yritetään kehittää tämän hetken kuntoa, mikä ei pitäisi olla vaikeeta, koska se on aika huonolla tasolla.

Harjoitusviikkoon mahtui myös kaksi suunnistustreeniä IFK:n kanssa. Treenit tehtiin pimeässä ja minun kohdallani piti vielä tyytyä kävelyvauhtiin, koska saan vasta helmikuun lopussa aloittaa metsässä juoksua. Toinen treeneistä oli niin vaikea, että en olisi varmaan pystynyt menemään paljon kovempaa, vaikka olisi ollut juoksulupa. :) Göteborg ei ole tunnetusti mikään hiihtoparatiisi, mutta 20 kilometrin ajomatkan päässä on hyvä tykkilatu, missä olen käynyt tekemässä pari pitkää harjoitusta.

On kyllä mukavaa päästä rutiineihin kiinni ja aloittaa projekti 2014, vaikka olenkin vähän myöhässä. Tästä viikosta on hyvä lähteä rakentamaan kuntoa ja etenkin suunnistustaitoa tätä kautta varten!  

Keli oli paskin mahdollinen, mutta silti hymyilytti

Turussa taas

Kuukausi meni nopeasti, kun kävimme reissaamassa sekä lähellä että kaukana, mutta nyt olemme taas kotona Turussa. Gambian jälkeen teimme matkan Ruotsin Bruksvallarnaan, missä oli hieman erilainen tunnelma kuin Afrikassa. Hiihtoladut olivat hyvässä kunnossa ja maisemat upeita. Menomatkalla ehdimme kyllä epäillä, että onkohan tosiaan paikan päällä yhtään lunta, kun vielä 100 kilometriä ennen sitä ei ollut yhtään. Mutta jostain syystä Funäsdalenin laaksossa sataa aina lunta vaikkei muualla sataisi ja tälläkin kertaa luntaa oli noin 80 senttiä.

Niin kuin aina hiihtoleirillä, treenitunteja tuli tällä viikolla ihan kiitettävästi. En ollut tällä kertaa kuitenkaan aivan mahdottoman väsynyt leirin lopussa, mikä varmaan on hyvä asia. Kelit olivat hyvät ja ei haitannut, että luisto oli välillä aika huono lumisateessa. Tämän jälkeen pysyn muutaman viikon Suomessa. Pienen tauon jälkeen yritän taas saada vähän koulujuttuja tehtyä ja yritän muuten nauttia Suomen talvesta. Hienoja maisemia löytyy täälläkin talvisin. Lopuksi muutama kuva ruotsin reissulta, kuvaajana Jon Lammila ja kuvauspaikkana Mittåkläppenin huippu.

______
Fredric

Marathon man and sports lady back home

Myöhäiset joulutervehdykset ja hyvää uutta vuotta teille kaikille! Olen takaisin Pohjolan kylmässä tuulessa taas hienon häämatkan jälkeen. Tulimme Lauran kanssa kotiin Gambiasta viime lauantai-aamuna ja Suomessa odotti lumettomia ja pimeitä, mutta myös ihanan tuttuja ja kotoisia maisemia Turussa. Emme kuitenkaan viihdy kauan lumettomassa maisemissa, sillä jo tänään perjantai-iltana lähdemme viikoksi hiihtämään Ruotsin Funäsdaleniin.

Matkakohteena Gambia oli aika erilainen kuin mikään muu paikka, missä olen aikaisemmin käynyt. Meille suomalaisille oli pieni shokki kun puolet kadulla olevista ihmisistä huutaa perääsi heti, kun astut hotellipihan ulkopuolelle. Jos ei muuta, niin "EEY, MARATHON MAN" kuuluu joka kulmalta. Joidenkin mielestä tämä paikallisten niin sanottu ystävällisyys on suloinen tapa pitää huolta ulkomaalaisista. Gambiaa kutsutaankin ”The smiling coast of Africa:ksi”. Mutta meidän mielestä paikka sinänsä oli tosiaan mielenkiintoisempi kuin kaikki uudet ihmiset jotka väkisin halusivat olla kaikkien ystäviä.

Totuus on, että Gambia on todella köyhä maa. Työttömyys on todella korkea ja maassa ei periaatessa löydy hyödyllisiä luonnonvarjoa ollenkaan. Sen takia ihmiset hengaavat hotellialueiden lähellä ja heti kun turisti ilmestyy, halutaan toimia paikallisena oppaana ja kertoa kaikkea mielenkiintoista hänelle. Jälkeenpäin halutaan myös rahaa tästä ystävällisyydestä. Kun kävin lenkkeillä, huomasin nopeasti, että on paljon rauhallisempaa juosta niillä slummi-alueilla, missä paikalliset itse asuivat. Siellä kaikki moikkaavat iloisesti, mutta kukaan ei väkisin halua tunkeutua mukaan.

Itse maa oli toisaalta todella mielenkiintoinen paikka. Käytiin markkinoilla, museoissa, erilaisissa luonnonpuistoissa ja lenkkien kautta saimme hyvän kuvan lähialueen kaupungista, mikä on Gambian isoin kaupunki. Vietimme myös aika paljon aikaa rannalla nauttimassa elämästä tekemättä sen ihmellisempiä aktiviteettejä. Oli ihanaa nähdä, kuinka niin moni paikallinen osasi olla iloinen köyhyydestä huolimatta. Matkan jälkeen pystyy ehkä eri tavalla arvostamaan kaikkea, mitä meillä on kotona Suomessa ja olemaan tyytyväinen siihen. Se oli hyvä opetus reissulta.

Myös treenit sujuivat hyvin Afrikan mantereella. Kuumaa oli, kun lämpömittari näytti joka päivä noin 30 astetta, mutta aamulla ja illalla pystyi kyllä juoksemaan. Ilma oli kuitenkin suhteellisen kuiva, mikä oli hyvä. Juoksu alkaa tuntua aika helpolta taas ja silloin treeni maistuu. Tammikuussa yritän kuitenkin myös hiihtää jonkun verran varmistaakseni, että jalat kestävät tällä kertaa. Funäsdalenin leirin jälkeen olen koko tammikuun Turussa ja vasta helmikuun alussa lähden seuraavalle etelän leirille maajoukkueen leirikeskukseen Espanjaan. Mukavaa olla kotona myös talvella. Toivottavasti vaan tulisi vähän lunta, että täälläkin pystyisi hiihtämään.

Crocodile Dundee:s

Tavallinen katu

Viidakkoa Abukon luonnonpuistossa

Mangrove-metsää

Mamma matkalla töihin

Happy Couples! (Paikallisten suosikkilause)

Varo häntääsi!

_______
Fredric