Myöhäiset joulutervehdykset ja hyvää
uutta vuotta teille kaikille! Olen takaisin Pohjolan kylmässä
tuulessa taas hienon häämatkan jälkeen. Tulimme Lauran kanssa
kotiin Gambiasta viime lauantai-aamuna ja Suomessa odotti lumettomia
ja pimeitä, mutta myös ihanan tuttuja ja kotoisia maisemia Turussa.
Emme kuitenkaan viihdy kauan lumettomassa maisemissa, sillä jo
tänään perjantai-iltana lähdemme viikoksi hiihtämään Ruotsin
Funäsdaleniin.
Matkakohteena Gambia oli aika erilainen
kuin mikään muu paikka, missä olen aikaisemmin käynyt. Meille
suomalaisille oli pieni shokki kun puolet kadulla olevista ihmisistä
huutaa perääsi heti, kun astut hotellipihan ulkopuolelle. Jos ei muuta, niin "EEY, MARATHON MAN" kuuluu joka kulmalta. Joidenkin
mielestä tämä paikallisten niin sanottu ystävällisyys on
suloinen tapa pitää huolta ulkomaalaisista. Gambiaa kutsutaankin
”The smiling coast of Africa:ksi”. Mutta meidän mielestä paikka
sinänsä oli tosiaan mielenkiintoisempi kuin kaikki uudet ihmiset
jotka väkisin halusivat olla kaikkien ystäviä.
Totuus on, että Gambia on todella
köyhä maa. Työttömyys on todella korkea ja maassa ei periaatessa
löydy hyödyllisiä luonnonvarjoa ollenkaan. Sen takia ihmiset
hengaavat hotellialueiden lähellä ja heti kun turisti ilmestyy,
halutaan toimia paikallisena oppaana ja kertoa kaikkea
mielenkiintoista hänelle. Jälkeenpäin halutaan myös rahaa tästä
ystävällisyydestä. Kun kävin lenkkeillä, huomasin nopeasti, että
on paljon rauhallisempaa juosta niillä slummi-alueilla, missä
paikalliset itse asuivat. Siellä kaikki moikkaavat iloisesti, mutta
kukaan ei väkisin halua tunkeutua mukaan.
Itse maa oli toisaalta todella
mielenkiintoinen paikka. Käytiin markkinoilla, museoissa,
erilaisissa luonnonpuistoissa ja lenkkien kautta saimme hyvän kuvan
lähialueen kaupungista, mikä on Gambian isoin kaupunki. Vietimme
myös aika paljon aikaa rannalla nauttimassa elämästä tekemättä
sen ihmellisempiä aktiviteettejä. Oli ihanaa nähdä, kuinka niin
moni paikallinen osasi olla iloinen köyhyydestä huolimatta. Matkan
jälkeen pystyy ehkä eri tavalla arvostamaan kaikkea, mitä meillä
on kotona Suomessa ja olemaan tyytyväinen siihen. Se oli hyvä
opetus reissulta.
Myös treenit sujuivat hyvin Afrikan
mantereella. Kuumaa oli, kun lämpömittari näytti joka päivä noin
30 astetta, mutta aamulla ja illalla pystyi kyllä juoksemaan. Ilma
oli kuitenkin suhteellisen kuiva, mikä oli hyvä. Juoksu alkaa
tuntua aika helpolta taas ja silloin treeni maistuu. Tammikuussa
yritän kuitenkin myös hiihtää jonkun verran varmistaakseni, että
jalat kestävät tällä kertaa. Funäsdalenin leirin jälkeen olen
koko tammikuun Turussa ja vasta helmikuun alussa lähden seuraavalle
etelän leirille maajoukkueen leirikeskukseen Espanjaan. Mukavaa olla
kotona myös talvella. Toivottavasti vaan tulisi vähän lunta, että
täälläkin pystyisi hiihtämään.
Crocodile Dundee:s |
Tavallinen katu |
Viidakkoa Abukon luonnonpuistossa |
Mangrove-metsää |
Mamma matkalla töihin |
Happy Couples! (Paikallisten suosikkilause) |
Varo häntääsi! |
_______
Fredric
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar