Daniel lähti siis Portugaliin heti kun olin tullut pois ja pääsee nukkumaan samassa, valmiiksi hikisessä, sängyssä kuin minä. Toivotan hänelle, Hannulle ja Terolle oikein hyviä treeniä Praya da Quiaioksen hiekkamaastoissa. Itse tulisin mielellään takaisin huomattuani kuinka liukasta täällä Turussa on. Erittäin iso kiitos Hannulle erinomaisista järjestelyistä meidän leirin aikana, oli todella mukavaa viettää kolme viikkoa Portugalissa.
Viimeinen viikko paikan päällä eteni hyvin melkein loppuun asti, kunnes pieni haaveri tapahtui. Viimeinen viikonloppuleiri jäi turhan lyhyeksi, kun perjantai-iltana etureiteni venähti liukkaassa kalliomaastossa. Lauantaina siihen sattui sen verran, että päätin aloittaa lepojaksoni päivää aikaisemmin kuin olin suunnitellut. Luulen, että tämä oli hyvä toimenpide, sillä vamma meni nopesti ohi ja ei tunnu enää.
Sen sijaan rupesin yskimään kun olimme tulleet kotiin. Tällä kertaa ei ollut yhtä nopeasti ohimenevä tauti kuin viime kerralla, vaan kurkku oli kunnolla tukossa varsinkin keskiviikkona ja torstaina. Kuumetta ei toki ole ollut. Mutta erittäin huonosti harjoittelu etenee tällä hetkellä. Tällä viikolla en ole tähän asti päässyt tekemään yhtään harjoitusta. No, tämähän pitikin olla kevyt viikko, mutta silti harmittaa tämä sairastelu. Pitää vaan hyväksyä, että joskus tällaisia viikkoja saattaa tulla, mutta olen siinä aika huono. Yritän kuitenkin ajatella niin, että parempi sairastua nyt kuin myöhemmin keväällä. Pääasia, että tämä flunssa menisi kunnolla ohi asap (as soon as possible). Lopuksi vielä muutama kuva Portugalista.
 |
| Lähivuoristoa |
 |
| Talomme alhaalla, mies ylhäällä |
 |
| Maisema viimeiseltä Mini-leiriltä. Maan korkein vuori taustalla. |
 |
| Mini-leirin maastoa |
 |
| Samaa maastoa |
______
No no, ihan hyvin se menee:)
SvaraRadera