Hulluja nuo italialaiset

Viime viikonlopuna (8-12.11) kävin siis seikkailemassa Venetsian seudulla Italiassa. Matka oli tarkoitettu sprinttimaajoukkueelle, mutta vain kolme innostui lähtemään. Minun lisäksi O-P Koistinen sekä Sari Anttonen lähti matkaan torstaina illalla. Ensin kävimme pienessä rantakaupungissa nimeltään Lignano. Paikka tuntui vähän omituiselta kun ei tähän aikaan vuodessa ollut yhtään turisteja ja melkein kaikki kadut olivat melko tyhjiä.

Perjantaina aamulla oli sovittu, että menisimme kisatoimistoon hakemaan treenikarttoja alueelta. Paikan päällä selvisi (yllätys, yllätys) ettei niitä siellä ollutkaan. No, vähän ajan päästä saimme jotain karttoja. Mutta tosiaan ihan toisesta paikasta kuin missä olimme. Sen takia ensimmäiseksi treeniksi tuli tehtyä vain tavallinen lenkki rannalla.

Iltapäivällä oli Lignanossa kisa ja tällä kertaa karttojakin löytyi. Kisan piti olla keskimatka, mutta oli todellisuudessa korttelisuunnistusta koko matkan. Rata oli aika helppo, mutta sekin oli toisaalta hyvä harjoitus, kun todellakin sai juosta täysillä maaliin asti. Hyvin meni ja voitin selvästi.

Tulokset: http://www.orienteering.it/public/results/n091112_210017.pdf

Lauantaina menimme heti aamulla treenaamaan Udineen, mistä eilen saimme treenikarttoja. Iltapäivällä juoksimme toisen kisan Palmanovassa. Itse kaupunki oli todella mieleenkiintoinen keskiaikainen linnake. Kisa juostiin sekä kaupungin ulkopuolella että muurien sisällä. Kaupunkiosuus oli aika helppo, mutta muurien ulkopuolella piti vähän katsoa mistä juoksi, kun siellä oli vähän muureja, vesihautoja ja muita esteitä. Myös tänään keskittyminen pysyi hyvänä ja voitin kisan.

Tulokset: http://www.orienteering.it/public/results/n101112_214827.pdf

Kisan jälkeen oli kivaa lähteä Venetsiaan katsomaan, miltä kaupunki näytti. Löysimme perille hotelliin ja odotetimme mielenkiinnolla huomisen pitkän matkan kisaa kaupungissa. Aamulla odotti toki pieni yllätys. Meidän piti mennä syömään aamupalaa tien toiselle puolelle, mutta koko katu oli veden alla. Meitä oli kyllä varoitettu siitä, että tähän aikaan vuodessa saattaa olla tulva kaupungissa, mutta oli vaikeaa kuvitella sitä ennen kuin tulva oli tosiasia paikan päällä. Jälkeenpäin saimme kuulla, että päivän tulva oli kuudenneksi isoin 150 vuoteen.

Kisaa siirrettiin tunnilla eteenpäin, mutta pian lähdimme kahlaamaan kohti kisakeskusta. Oli aika omituinen tilanne lähteä kisoihin näissä olosuhteissa, mutta huumorilla asiaan oli pakko suhtautua. Pääsimme perille ja saimme kuulla, että lähtölistaa ei enää ollut ja sai lähteä kun halusi. Itse olin niin jäässä, että lähdin heti liikkeelle, vaikka kisan kannalta ehkä olisi ollut parasta odottaa vähän, että vesi ehtisi virrata pois.

Oli kyllä melkoinen kisa. Rata oli hieno ja paikka oli upea. Teknisesti saattaa olla vaikein kisa, mitä ikinä olen juossut. Mutta toisaalta oli paikoittain vettä polveen asti ja kaupunki täynnä turisteja kumisaappaat jalassa. Mutta suurin ongelma ei ollut vesi, eikä ihmisten määrää, vaan ihmisten temperamentti. Kun kapeilla kaduilla juoksi, niin väkisin roiskui vähän vettä ihmisten päälle ja varsinkin paikalliset eivät sietäneet sitä yhtään. He huusivat jatkuvasti perään, mutta sekään ei riittänyt. Minut lyötiin kädellä, kepillä ja lapiolla. Minut potkittiin, pidettiin seinää vasten ja tönittiin. Joku jopa heitti jonkun metallisen työkalun selkään. Kaduilla oli täyttä sotaa.

Kaikesta huolimatta suunnistin tosi hyvin. Vaikka alussa tuntui vaikealta, pääsin nopeasti todella hyvään tuntumaan. En kääntynyt väärälle kujalle kuin pari pientä kertaa, mikä oli mielestäni tosi hyvä tällä radalla. Olin tässäkin tuloksissa ensimmäisenä, mutta kaikki eivät päässeet juoksemaan, koska kisa keskeytettiin kaikkien hullujen ihmisten takia.

Tulokset: http://www.orivenezia.it/mov/griglieRisultati/categorie.pdf

Iltapäivällä ja seuraavana aamuna ei sitten ollut yhtään vettä kaduilla, ja pääsimme tekemään vielä pari hyvää harjoitusta alueella. Maanantaina päivällä lensimme Munchenin kautta kotiin. Oli hieno reissu, vaikka olosuhteet olivat aika oudot. Kotimatkalla kävi toki vähän huonoa tuuria, kun sain siitä mahataudin, joka alkoi tiistaiaamuna. Loppuviikko meni sen jälkeen huonosti harjoittelun suhteen. Torstaina kävin Helsingissä edustustehtävissä ja viikonloppuna kävin Vuokatin Rastitreffeillä ottamassa vastaan stipendin. Tällä hetkellä tuntuu toki siltä, että olen terveempi ja toivon että nyt pääsen tekemään hyviä treenejä myös kotona Turussa.

______
Fredric